Ihmisoikeuksien due diligence: Onko toimitusketjusi hallinnassa?

Kun ajatellaan kestävää kehitystä, useimmat  keskittyvät ympäristöön. Mutta ympäristön kestävyys on vain yksi osa-alue. Myös taloudellinen kestävyys on tärkeää, mutta sosiaalisen kestävyyden huomioiminen on välttämätöntä yrityksille, jotka pyrkivät vahvistamaan brändiään ja välttämään maineensa vahingoittamista.

On olemassa monia säädöksiä, jotka on suunniteltu suojelemaan ja edistämään yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia ja oikeuksia kestämättömiltä ja epäeettisiltä liiketoimintakäytännöiltä, ja niillä on suuri rooli sosiaalisen kestävyyden edistämistyössäsi. Näiden säädösten mukauttamis- ja noudattamisprosessi tunnetaan nimellä ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) ja sillä on suuri vaikutus yritysten arvoketjuihin.

Monet näistä säädöksistä perustuu samoihin ihmisoikeuksien ja työnormien perusperiaatteisiin – mutta säännösten suuri määrä ja niiden vaihtelevuus eri toimivalta-alueilla tekee ihmisoikeuksien huolellisesta tarkastelusta (HRDD) toimitusketjussa erittäin monimutkaista ja haastavaa, jopa suurille yrityksille, joilla on laajat resurssit ja kokemusta HRDD:stä.

Yritysten, jotka haluavat toimia vastullisesti, on oltava tietoisia näistä säännöksistä ja otettava ne osaksi liiketoimintaansa. Vaikka se on haastava tehtävä, se on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden saavuttamiseksi. Tässä on vain muutamia niistä säännöksistä, joista vaatimustenmukaisten valmistajien on oltava tietoisia:

• OECD:n monikansallisten yritysten ohjeet (OECD MNE Guidelines) - Vaikka ohjeet eivät ole sitovia, ne ovat laajasti hyväksyttyjä ja niitä edistetään niiden maiden kansallisissa yhteyspisteissä (National Contact Point, NCP), jotka noudattavat näitä ohjeita. Ohjeet kattavat laajan joukon liiketoiminnan parhaita käytäntöjä liittyen ihmisoikeuksiin, kilpailuun, lahjontaan, työsuhteisiin ja moniin muihin aiheisiin.
• YK:n liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien ohjaavat periaatteet (UNGPs) – Nämä periaatteet eivät myöskään ole sitovia, vaikka on käyty keskustelua siitä, miten ne voisivat tulla oikeudellisesti sitoviksi. Tästä huolimatta UNGP:t ovat laajalti hyväksyttyjä ja tarjoavat standardin sille, kuinka monikansalliset yritykset voivat välttää ihmisoikeusloukkausten riskin ja kuinka liiketoimintaan liittyvät ihmisoikeusloukkaukset voidaan korjata.
• Kansainvälisen työjärjestön julistus työn perusperiaatteista ja -oikeuksista – Tämän julistuksen antoi vuonna 1998 ILO, YK:n järjestö, johon kuuluu 187 jäsenvaltiota. Siinä vahvistetaan joitakin työntekijöiden oikeuksiin liittyviä ydinsopimuksia, kuten oikeus liittyä ammattiliittoon sekä pakkotyön, lapsityövoiman ja syrjinnän poistaminen työpaikoilta.
• Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus - Erittäin vaikutusvaltainen YK:n päätöslauselma, joka loi tunnetun Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Jos yrityksesi rakentaa täysin kestävää toimitusketjua, sinun on esitettävä muutamia kysymyksiä varmistaaksesi, että sosiaalisen kestävyyden näkökohta on huomioitu.

Mitä ihmisoikeuksien due diligence on?

Ihmisoikeuksien huolellinen tarkastelu (HRDD) on tapa, jolla yritykset voivat proaktiivisesti hallita ihmisoikeuksiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Laajamittaiselle huolelliselle tarkastelulle asetetaan kasvavia odotuksia sääntelyviranomaisten ja sidosryhmien lisääntyneiden vastuullisuus- ja läpinäkyvyysvaatimusten vuoksi. Useimmat ihmisoikeuksien huolellista tarkastelua koskevat säännökset perustuvat YK:n ja OECD:n ohjeisiin, ja standardit edellyttävät riskiperusteista lähestymistapaa – tunnistetaan alueet, joilla on suurimmat noudattamatta jättämisen riskit, ja priorisoidaan ne.

Mitkä määräykset ja sidosryhmien odotukset koskevat liiketoimintaani?

Vastaus riippuu maasta, jossa toimit, minkälaisten asiakkaiden kanssa työskentelet ja jopa yrityksesi koosta. Esimerkiksi EU:n alueen yrityksiin vaikuttavat konfliktimineraaleja koskevat HRDD-määräykset, jotka usein liittyvät ihmisoikeusloukkauksiin. Tietyillä markkinoilla sovelletaan myös kansallisia lakeja, kuten Saksan toimitusketjulakia. Mutta muilla sidosryhmillä, kuten osakkeenomistajilla ja asiakkailla, voi olla omat vaatimuksensa.

Mitä riskejä siihen liittyy?

Näiden ihmisoikeussäännösten rikkomisella voi olla vakavia seurauksia yrityksille sekä juridisesti että maineeseen liittyen. Seuraukset vaihtelevat rikkomuksen luonteesta ja vakavuudesta sekä lainkäyttöalueesta riippuen, jolla rikkominen tapahtui. Esimerkiksi Saksan suuryrityksiä, jotka rikkovat toimitusketjulakia, uhkaa sakko, joka voi olla jopa kaksi prosenttia niiden vuosiliikevaihdosta.

Mitä toimia Bufab tekee?

• Toimittajamme ja kaikkien heidän alihankkijoidensa on noudatettava toimittajien Code of Conductia, joka edellyttää, että he noudattavat toimintamaansa lakeja ja osoittavat sitoutuneensa vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin käytänteissään, päätöksissään ja toimissaan. Se takaa yhteiskunnallisen kestävyyden ja vaatii täydellistä ihmisoikeuksien noudattamista, korruption torjuntaa, terveyttä ja turvallisuutta sekä oikeudenmukaisia kilpailukäytäntöjä edistävää toimintaa.
• Toimittajien Code of Conductin mukaisesti teemme myös säännöllisesti toimittaja-auditointeja. Toimittajille, jotka eivät täytä odotuksia, annetaan ohjausta toiminnan parantamiseksi, mutta pidätämme oikeuden peruuttaa nykyiset ja tulevat tilaukset tai irtisanoa sopimukset vakavien rikkomusten tapauksessa.

Lisää näkemyksiä sosiaaliseen kestävyyteen liittyvistä haasteista löydät toimitusketjun kestävyyttä käsittelevästä oppaastamme – ja varmista, että otat yhteyttä asiantuntijaan saadaksesi ohjeita ihmisoikeuksien noudattamisen varmistamisesta toimitusketjussasi.